Suomen vahvin mies Jarkko “Liekki” Mehtälä korostaa, että voimamiehen tittelissä on kyse myös henkisestä hyvinvoinnista, roolimallin vastuusta ja tyytyväisyydestä omaan itseensä.
– Päivää päivää!
Jarkko Mehtälää kätellessä keskivertomies tuntee olonsa helposti pieneksi, ja ihan syystäkin: järkälemäisellä Mehtälällä on pituutta 185 senttiä ja painoa melkein 180 kiloa. Ulkomuoto kuitenkin pettää helposti, sillä Pohjois-Pohjanmaan Haapajärveltä saapunut voimamies on pohjimmiltaan lempeä, huumorintajuinen ja hyväntahtoinen ihminen.
– Jos on joku joka minut tuntee ja sanoo että olen pelottava, haluaisin keskustella siitä!
"Jos salilla on magnesiumin käyttö kielletty, se kertoo paljon paikasta", lohkaisee Mehtälä pirkkalalaisella kuntosalilla.
38-vuotias Metälä voitti Suomen vahvin mies -tittelin vuonna 2023, ja taustalla on melkein parikymmentä vuotta ankaraa voimailua eri muodoissa. Mehtälä kuvaileekin, että voimamiesurheilun parhaita puolia ovat yhteishenki ja hyväksyminen, jotka auttavat kehittymään sekä urheilijana että ihmisenä.
– Siellä kaveria tsempataan ja autetaan. Tai ei kaveria, vaan kilpakumppania! Monessa urheilulajissa se on kaukainen ajatus.
Aivan kuten presidentillä, myös Suomen vahvimmalla miehellä titteli on elinikäinen. Kilpailun 37 järjestämisvuoden aikana Suomesta on löytynyt yhteensä 20 vahvinta miestä.
4000–5000 kaloria päivässä
Jarkko “Liekki” Mehtälän mukaan voimailu-urheilun paras piirre on yhteisön lisäksi monipuolisuudessa.
– Onkohan puhtaasti kysymys vain siitä, että lihavat ovat leppoisia!
Suomen vahvin mies -kilpailu koostuu useista eri lajeista jotka vaihtelevat vuosittain. Usein esimerkiksi kannetaan 100 kilon painoa tai vedetään maasta 160 kilon akselia. Sitten siirrytään vetämään rekkaa valjaiden avulla. Sen jälkeen nostellaan jopa 200 kilon painoisia kiviä traktorin kauhaan.
– Treenaus ei ole pelkkää puntinkolistelua, vaan siinä on nostamista, kantamista ja kaikkea muuta. Nopeudella ja kestävyydellä on myös valtava merkitys.
Vieraaltakin kuntosalilta löytyi tuttuja laitteita. Kelkan avulla treenataan muun muassa rekanvetoa varten.
Voimamies ei ylläty, kun häneltä kysyy, montako kiloa penkistä nousee. Hänen mukaansa monipuolisuus on avain vahvuuden mittaamisessa, mutta paljastaa kuitenkin tekevänsä sarjanostoja 200 kilon painoilla. Maastavedossa nousee kepeästi 350 kiloa, ja jalkakyykyssä paras sarja taitaa on 8 toistoa 280 kilolla.
– Juuri uudessa tutkimuksessa todettiin, että kyykkyvoima korreloi suoraan eliniän kanssa. Ja se on ihan hyvä!
Voimamiehelle kyykkääminenkään ei käy täysin mutkattomasti, sillä harvassa jalkaprässissä riittää tila tai kapasiteetti järkälemäiselle kuormalle. Oman kuntosalin prässiin piti hankkia ensin ohuempia painoja, sen jälkeen itse laite alkoi natista liitoksissaan.
Voimamies on myös henkisesti vahva
Koko lapsuutensa ja nuoruutensa jääkiekkoa harrastanut Mehtälä on kisannut Suomen vahvin mies -kilpailuissa vuodesta 2006, ja viimein 2023 hän onnistui voittamaan viisi vuotta putkeen hallinneen Mika Törrön jäätyään toiselle sijalle edeltävänä vuonna.
– Ero ensimmäisen ja toisen sijan välillä oli päänupin sisällä, eikä hauiksessa.
Voimamies kertookin, että raa’an voiman, harjoittelun, levon ja ruokavalion lisäksi myös henkinen hyvinvointi on avainasemassa menestykseen. Mehtälä saikin viime vuoden lopulla mediahuomiota osakseen julkaistuaan YK:n päivän kunniaksi Vahvat ei kiusaa -kannanottovideon Youtubessa.
– Jos Suomen vahvimman miehen sanalla on asiaan jotain painoarvoa, niin tietysti halusin sen antaa.
Alun perin oman lapsen koululta tullut pyyntö jalostui maanlaajuiseksi kannanotoksi, kun voimamies alkoi pohdiskella omia kokemuksiaan kiusatuksi tulemisesta.
– Pitkälle aikuisikään olen kantanut ne möröt oman pään sisällä.
Jarkko Mehtälä kertoo, että voimamiesyhteisöllä on ollut suuri merkitys oman identiteetin, itseluottamuksen ja minäkuvan rakentumisessa.
Mehtälä kertoo, että lapsuudessa kiusatuksi tuleminen oli raskas kokemus, joka vaikutti minäkuvaan myös pitkälle aikuisuudessa. Pahoinvoinnista muodostuu helposti kierre, jossa alkaa itsekin haukkumaan muita.
– Lähdin kovettamaan itseäni, että muahan ei kiusata. Pian tajusin että hetkinen, taisin muuttua itse kiusaajaksi.
Voimamies kantoi vuosia syyllisyyttä yläkouluaikaisesta käytöksestään erästä ihmistä kohtaan. Hän yritti vuosien ajan etsiä tätä pyytääkseen anteeksi, mutta tuloksetta.
Kuitenkin Iltalehden kerrottua Mehtälän kiusaamisvideosta, voimamies sai yllättävän yhteydenoton. Kouluaikojen jälkeen nimensä vaihtanut henkilö oli huomannut Mehtälän otsikoissa, ja halusi itsekin puhua kipeät asiat selviksi.
– Vahvimman miehen henkilökohtainen palkka tuli siitä, että sain käytyä hänen kanssaan asiat läpi.
Teksti: Teemu Peltoniemi
Kuvat: Petri Huhtinen